Olin aamulla niin väsynyt ja tehoton että minulle tuli vähän kiire Leninin kanssa. Aikataulu on tällä kertaa tavallistakin tiukempi ja minulla aikaa vain yksi aamu piirustuksiin (piirtäminen täytyy tehdä aamulla, silloin on teoriassa pirtein). Muuten olisin saanut ehkä aikaan näköisemmän Leninin mallista, nyt minun piti turvautua osittain läpipiirtämiseen että sain hahmon mittasuhteet oikein. Aika noloa.
Ja sitten tuli kauhea kiire töihin. Viisi minuuttia ennen pysäkillejuoksuaikaa osa kuvista oli vielä vähän märkiä (siveltimellä ja runsaalla tussilla tehtyjä) mutta itse L. oli onneksi kuiva. Kokeilin muihin (epämuotoisia tähtiä ja vinoja sirppejä ja vasaroita) hiustenkuivaajaa mutta lopulta turvauduin kuivaamaan märät kohdat paperilla (ne voi korjata Photoshopissa).
Bussissa ideoin sitä miten yhdistän eri kuvat yhdeksi tyylikkääksi, näin sen ajatuksissani jo aika valmiina.
Ja sitten koeyleisöni oli sitä mieltä ettei Leninini näytä yhtään Leniniltä ja joudun tänään yrittämään uudestaan.
Joku "tuntematon numero" on soittanut minulle varmaan viikon verran joka päivä ja katkaissut puhelun joka kerta ennen kuin ehdin vastata (enkä voisi soittaa takaisinkaan vaikka harrastaisinkin sellaista). Bussia odottaessa ehdin viimeinkin vastata ja kyse ei ollutkaan sen oudommasta kuin toisesta pankistani (tai minusta on outoa että pankilla on salattu numero mutta toisaalta kyllä ymmärrän sen). Asiaa en tiedä vieläkään, bussi oli niin lähellä etten halunnut puhua.
Yritän taas yhteiseloa viholliskenkien kanssa. Paksujen sukkien kanssa ne eivät tunnu niin kamalilta, ehkä virheeni oli kuvitella että ne olisivat kesäkengät.
25.8.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Pankkivirkailijalla on varmaan salattu numero ihan vaan siksi, etteivät ihmiset soittelisi siihen takaisin ja ruuhkauttaisi ennestään täysiä linjoja.
Jotain sellaista ajattelin. Tuo saattaa olla myös vakuutusasioita, mutta sama pätee varmaan heihinkin.
Lähetä kommentti