Näin pihalla sen naisen jonka olen tavannut mattoja pestessäni. Hän puhui jonkun toisen naisen kanssa, matoista.
Sain lopulta sisustusurakan loppuun, vanhan sängyn ja patjat varastoon ja niin edelleen (vaatehuoneen lattia on kyllä vielä täynnä tavaroita joille pitäisi keksiä joku muu paikka, esim. varasto jos se ei olisi niin täynnä). Pesin uudet lakanat ja vanhat tyynyliinat jotka leikkivät koristetyynyjä ja onnistuin hukkaamaan yhden niistä jonnekin. Ehkä pesutupaan, josta joku varasti sen. Ei ollut kyllä suuri menetys, se oli niin kellastunut etten ollut varma halusinko sitä sängylleni.
Tein lauantaina vielä yhden erän omenahilloa, se tuntui tarpeelliselta kun olin syönyt jo kaksi pientä purkillista mutta nyt jääkaappiin ei mahdu enää lisää, täytyy varmaan hyväksyä että säilöntäkausi on minun kohdaltani ohi. Ja oli taas aika hyvä kausi. Syötävää pitäisi riittää ensi vuoden kesäkuuhun, mansikkasurvosta, mustikkavadelmaherukkaa pienissä Minigrip-pusseissa ja hillona, puolukkaa survottuna, luumua (tai siis kriikunaa) konjakissa joululahjoiksi ja omenaa soseena ja hillona (ehkä sinne mahtuisi vielä ihan vähän karpaloita, jos saisin käytyä katsomassa yhtä suota pakkasten jälkeen, viime vuonna en tosin keksinyt oikein käyttöä niille). Rahaa meni enemmän kuin aikaisemmin (ostin omenat torilta kalliilla enkä katsonut tarjouksia) mutta yksi annos (jos lasketaan kaikki säilötyt jutut yhteen ja arvioidaan kuinka monta annosta niissä on) maksaa noin 38 senttiä. Ei kovin suuri hinta siitä ilosta jonka täysi pakastin tuottaa.
Nukuin koko viime viikon todella huonosti (toivottavasti uudesta sängystä huolimatta eikä johtuen). Lauantaina ostin jotain uniteetä ja join ennen nukkumaan menoa. En tiedä auttoiko se, mutta heräsin kyllä viideltä niin kuin tavallisesti (tai puoli viidelta tai neljältä, uneen vaipuminen ei ole ongelma mutta siellä pysyminen on) mutta sitten yllättäen nukahdin uudestaan ja heräsin vasta kahdeksalta. Outoa.
Yleensä nousen ylös heti herättyäni mutta nyt kokeilin sellaista laiskaa aamua ja jäin lukemaan, niin jännittävää kirjaa että jouduin kiirehtimään että ehdin valmiiksi ennen kuin isäni ja äitipuoleni tulivat hakemaan minut metsäretkelle.
Täällä on ollut taas vähän levotonta. Joku karjui pihalla, sitten paikalle tuli kaksi poliisiautoa, kaksi ambulanssia ja yksi lääkäriauto.
Jos se ei olisi kauhea ajatus ja minulla olisi varaa, niin saattaisin muuttaa. Voi olla että se on vielä edessä vaikkei olisikaan.
11.10.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti