Sain edistettyä siivousta sen verran että käärin patjat rullille ja tungin jätesäkkeihin. Google kertoi minulle että ne pitäisi viedä jäteasemalle (pienet määrät voi laittaa poltettaviin, ehkä minun pitäisi vain silputa patjat ja hävittää pari palaa viikossa?!?), mikä tarkoittaa lisää autolla hoidettavia juttuja joita en varmaan saa ikinä hoidettua. Toivottavasti varastoon mahtuu. (Täytyy varmaan pyytää apua autollisilta sukulaisilta, silloin pääsisin eroon siitä vanhasta tulostimestakin ja ongelmajätteistä joita olen jemmannut pari vuotta)
Sänkykin on nyt palasina, vähän pahemmin kuin oli tarkoituskin, en tajunnut että se oli koossa myös puutapeilla joista pari murtui. Eli ehkä sekin päätyy varastoon ja joskus jonnekin.
Uusi sänky sen sijaan istuu aika hyvin huoneeseen (eikä näytä sohvalta), varsinkin jos kuvittelee etteivät vuodevaatteet ole niin ryppyisiä kuin ovat (edessä näkyy vanhan sängyn raato, mukana myös vanhoja tyynyliinoja jotka sopivat hyvin tyyliin ja tilkkutäkkiyritelmäni).
Kirkas hehkulamppu tekee eteiseen mielenkiintoisen efektin.
Romanttisen viihteen uusi alagenre näyttää olevan steampunk. Vaikuttaa paljon kiinnostavammalta kuin ihmissudet, joiden viehätystä en ymmärrä vieläkään. Tosin tuon kirjan juoni kuulostaa samantapaiselta kuin Nora Robertsin sci-fi-sarjassa, toivottavasti se on vain pintapuolista.
Ompelukurssilla menee hyvin, vaikka onnistuin hukkaamaan yhden puolan ja rikkomaan koulun silitysraudan (tai siitä tippui yksi osa kun koskin sitä, se ei ollut minun vikani). Hameestani tulee hyvin yksinkertainen mutta huolella tehty, piilovetoketjukin meni ensimmäistä kertaa niin piiloon ettei sitä näy (jatkossa pitää muistaa että tavallinen paininjalka käy siihen hyvin ja että vetoketju kannattaa ommella ennen kuin ompelee sauman). Sitten vielä vuori ja vyötärö ja helman huolittelu ja se on valmis, luulen että sille tulee käyttöä siitä huolimatta että se on ehkä tummansininen. Tylsempää vaatetta ei kyllä ehkä ole, aavistuksen verran levenevä tumma villakangashame, johon ei edes tule mitään tikkauksia. Jostain syystä hyvin yksinkertaiset vaatteet ovat vedonneet minuun viime aikoina vaikka kuvittelenkin että mieluiten pukeutuisin kauhean värikkäästi ja kuviollisesti ja hauskasti, vähän taiteellisen peppimäisesti. Mutta tyylini onkin menossa ehkä sellaiseen stereotyyppiseen graafikkolinjaan, mustaa ja pelkistettyä ja koristeena korkeintaan vino vetoketju. Kohta minulla on varmaan graafinen polkkatukkakin, niin kuin yhdellä muinaisella opettajallani joka oli graafikoista graafikoin (samanlainen blondaus vaatisi kyllä hurjemman mielenhäiriön).
8.10.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti