Minun oli tarkoitus saada talo valmiiksi, mutta ilta katosi jonnekin. Seinät sain sentään pystyyn. Kohtasin taas ongelmia, alusta oli liian pieni (taikina loppui kesken) ja kuisti ei mahtunut siihen mihin piti mikä tulee aiheuttamaan ongelmia katon kanssa (taas). Sen pitäisi kuitenkin riittää koko talon päälle jotenkin (vähän eri tavalla eri puolille) ja se kai riittää.
Olen ollut taas vähän turhan stressaantunut, nukkunut huonosti ja sitten ollut nukahtamispisteessä päivällä. Pitäisi ehkä yrittää muistaa millainen olin lapsena, silloin en ollut hermostunut tai ahdistunut tai edes surullinen. Olen välillä unohtanut sen, mutta minulla oli oikeastaan aika onnellinen lapsuus. Kuva on sieltä mökiltä, piparkakkumökkini mallista.
Tekstit
3 kommenttia:
Japanilainen tunnelma lapsuuden kuvassa. Olen kerran onnistunut löytämään tieni Japaniin kirsikankukkien kukkiessa ja se oli unohtumaton hetki. Kuvasi herätti muistikuvan.
Teetkö piparkakkuolentoja talosi seuraksi?
T: Harri :)
Kirsikankukat Japanissa ovat varmasti unohtumattomat.
En varmaankaan tee olentoja, alan olla sen verran kyllästynyt piparkakkuihin :) Minulla on kyllä ehkä jäljellä vielä pari piparkakkueläintä, jotka tein viikonloppuna, täytyy katsoa miten ne sopisivat omenapuun juurelle, muualla ei ole tilaa.
Juuri eläimiä tuumailinkin sopivan tähän settiin.
Mä tein kerran piparkakkulinnan vapaalla kädellä. Ne oli hienoja paloja paistamisen jälkeenkin, mutta arvaa, miten kävi kun niitä yritti "liimata" yhteen?
T: Harri :)
Lähetä kommentti