27.6.2005

Katsoin viikonloppuna BBC:lta Glastonburyn rockfestivaalia ja sateesta ja mudasta huolimatta aloin kaipaamaan festareita. Se oli aika yllättävää, koska suorastaan inhosin niitä festareilla joilla olen ollut, ainakin osan ajasta. Kaipaan elävää rockmusiikkia ja koska en minnekään klubeille uskalla mennä niin festarit tarjoavat sitä parhaiten. Haluan että musiikki yllättää minut. Kaipaan kotiani ja sitä että voin soittaa cd-levyjä ilman kuulokkeita. Haluan hyppiä musiikin mukana (tanssimiseksi sitä ei voi sanoa).

Samana viikonloppuna tajusin myös ettei minulla ole mitään käsitystä tämän hetken uusista mielenkiintoisista bändeistä enkä jaksa edes seurata niitä. Teininä luin englantilaisia musiikkilehtiä ja olin aika hyvin perillä siitä mitä siellä tapahtui (Suomen lista oli täysi mysteeri, löysin suomalaisen musiikin vasta lähemmäs parikymppisenä). Jossain vaiheessa oli todella tärkeää tietää kaikki uudet bändit ja tietää mitä tapahtui, nyt se ei ole lainkaan tärkeää.

Outoja tuntemuksia.

Ahdistukseni jälkeen aloin lukemaan sisustuslehtiä, muut olivat aivan liian ahdistavia. Sisutukseen liittyvät ongelmat olivat minulle aika vieraita, ovat edelleenkin pienessä yksiössäni (ongelmia kyllä riittää kuten se että tavaraa riittäisi hyvin kaksioonkin). Sisustuslehdissä minua alkoi ärsyttämään ihmiset jotka olivat remontoineet ja sisustaneet raunioita hienoiksi taloiksi. He olivat aina itse sisustussuunnittelijoita, naimisissa arkkitehtien kanssa, isä oli rakennusmestari ja veli puuseppä. Ja varmaan suvusta löytyi vielä putki- ja sähkömiehetkin. Tai ainakin he ammattisuhteillaan löysivät heidät halvalla. Minun isäni tietää jotain remontoinnista ja minä oletan osaavani maalata seiniä jotenkuten (tapetin poistaminen on varmaan vaikeampaa, kun maalasimme minun huoneeni kotona teimme sen vain ronskisti tapetin päälle. Seuraavat asukkaat saattoivat hieman kirota sitä ja tummanturkoosia väriä. Se oli kaunis huone). Voi kyllä että olisin parempi tekemään seinamaalauksia kuin tasaisia pintoja. Ainoa melkein ammattilainen perheessä on siskoni, tuleva metalliartesaani joka tuntuu käyttävän suurimman osan ajasta puutöihin. En kyllä tiedä laittaiinko häntä tekemään keittiön kaappeja. Yhden tädin mies on jonkinlainen rakennustyyppi ja remontoinut monta kotia ja toinen insinööri. Minun on vain todella vaikeaa kuvitella saavani heitä tekemään töitä sukulaishinnalla. Tai edes uskaltavani kysyä.
Ehkä on vain hyvä että olen juuttunut ainakin vuodeksi opiskelija-asuntooni. Eikä minulla ole edes mitään halua remontoida taloa. Tai mahdollisuutta omistusasuntoon pitkään aikaan, Ehkä ei ikinä. En minä edes halua välttämättä omistaa asuntoa.
Lopetin kuitenkin sisustuslehtien lukemisen.

2 kommenttia:

Tuazophia kirjoitti...

Mä myös silloin tällöin kuvittelen kirjoittavani nasevia kommentteja sisustusjuttuihin. Kun pistetään opiskelijaboxia kuntoon, ei puhuta mistään halvalla vuokratusta kammokämpästä ja 500 _markan_ kuukausituloista, vaan omistusasuntoa remontoidaan ensin usealla tuhannella eurolla ja sitten vielä kehdataan mainita, että huonekalut ovat vain sukulaisilta kerättyjä, kun ovat kuin suoraan kaupan paketista. Minä ostin Annikan huoneen maalamista varten neljä 0,25 litran maalipurkkia ja sekin tuntui olevan liikaa (teki jotain 30 euroa). Mutta kai minä vaan katselen sisustusta väärältä puolelta tulorajaa.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Minäin inhoan noita opiskelija-asuntojuttuja, asunnot ovat aina vähintään kaksioita ja tietysti omistusasuntoja ja huonekalut perintökalleuksia tai uutena ostettuja. Minä olen tähän mennessä asunut yhdessä asuntolasolussa, joka oli kyllä suuri ja ilmainen ja kalustettu mutta muuten aika ankea. Sitä ei oltu juuri remontoitu 70-luvun jälkeen, seinät olivat sentään epämääräisen vaaleanharmaat. Seuraava asunto oli 31 neliön solukksio, voi kuvitella ettei keittonurkkaamme voinut juuri sisustaa, hyvä että inne mahtui yksi ihminen seisomaan. Nykyisessä yksiössä on ruhtinaalliset alle 20 neliötä ja seiniä ei tietenkään saa maalata eikä niille ripustaa mitään. Eteinen toimii myös keittiönä. Olisi joskus hauskaa jos he sisustaisivat oikean opiskelija-asunnon, mielellään solun.

Blog Widget by LinkWithin