7.8.2006

Tee

Sain Matoselta kirjaimen ja ohjeet:
Kommentoi tähän kirjoitukseen ja minä annan sinulle kirjaimen. Kirjoita blogiisi kymmenen sanaa, jotka alkavat sillä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana merkitsee sinulle ja miksi.
T:hen minulla ei ole mitään erityistä suhdetta, sitä ei esimerkiksi esiinny perheeni nimissä. Olen kyllä törmännyt suhteettoman usein erääseen T:llä alkavaan etunimeen, sitä löytyy suvustanikin. Sanat oli kuitenkin yllättävän helppo keksiä:

tee Teen juominen oli minulle aikoinaan merkki siitä että olin iso tyttö, meidän perheessämme aikuisten ruokiin kuului myös maustamaton jugurtti, lapset söivät maustettuja ja joivat kaakaota. En muista koskaan erityisesti nauttineeni teestä, ennen kuin joskus lukiossa löysin vihreän teen, en enää muista miten. Ehkä vain näin jossain teepakkauksen ja pidin nimestä (sen muistan että se oli Senchaa). Vihreä tee sopi minulle paremmin kuin musta, en alussakaan ymmärtänyt ihmisiä joiden mielestä vihreä tee vaatii totuttelua tai maistuu kitkerältä (lyhentäisivät haudutusaikaa). Muutaman vuoden olin teesnobi ja halveksuin maustettuja laatuja, sitten huomasin että ne maistuvat oikeastaan aika hyviltä. Tällä hetkellä juotavina on kaksi pussia Tallinnasta tuotuja, maustettua vihreää teetä jossa on paljon terälehtiä ja hedelmänpaloja. Juon teetä vain aamuisin (ja satunnaisesti koulussa) ja aina makeuttamattomana, en oikeastaan pidä kauheasti kuumista juomista.
Tuulenkylä Asuinyhteisökokeilu, jossa asuin viisitoista vuotta. Ei mikään kommuuni, mutta perinteistä taloyhtiötä yhteisöllisempi, varsinkin alussa. Meillä oli oma päiväkoti ja yhteisruokailu lauantaisin ja kirpputori pari kertaa vuodessa ja pihan syntymäpäivät syksyllä (viime vuonna juhlittiin 20-vuotispäiviä). Lapsia oli paljon, joten kavereista ei ollut pulaa (myöhemmin oli kyllä hieman ongelmallista ettei meillä ollut ystäviä pihan ulkopuolella). Kasvuympäristönä se oli mielestäni aika ihanteellinen, rauhallinen paikka, metsän vieressä, mukavia ihmisiä ja yhteistä tekemistä. Jos joskus saan lapsia kasvattaisin heidät mielelläni samankaltaisessa paikassa, varsinkin jos päiväkoti olisi aivan naapurissa.
tyttöys Minun on vaikeaa kutsua itseäni naiseksi, he ovat aikuisia ja itsevarmoja ja seksuaalisia ja kaikin puolin kokeneita, minä olen vielä tyttö. Välillä järkytyn kun tajuan että minun ikäisenäni on aivan normaalia olla äiti ja töissä ja omistaa vaikka asunto, minä tunnen olevani aivan liian nuori sellaiseen. En ole erityisen tyttömäinen, ja sukupuoleni ei ole tärkein minua määrittävistä asioista.
taide Suhteeni taiteeseen on vähän kaksijakoinen, toisaalta nautin vilpittömästi taiteen tekemisestä ja sen katsomisestakin (minulle taide on aina ensisijaisesti kuvataidetta, muihin en ole niin paneutunut, luenkin lähinnä viihdettä), toisaalta taas tunnen itseni hirvittävän riittämättömäksi. En saa lähdettyä näyttelyihin, en osaa nauttia taiteesta tarpeeksi ja ennen kaikkea minulta puuttuu tarpeeksi intohimoinen suhde siihen. Nuo kaikki aiheuttavat syyllisyyttä, minulle taide tuntuu olevan itsestäänselvyys.
taito Koen olevani enemmän käsityöläinen kuin taiteilija ja taito on tärkeämpää kuin vaikka taiteellisuus. Yksi parhaista tunteista on se kun osaa jotain ja saa aikaan haluamansa lopputuloksen.
Tilburg Vietin vuoden 2005 kevään vaihdossa Hollannissa, keskisuuressa kaupungissa nimeltä Tilburg. Sitä tunnuttiin pidettävän Hollannin rumimpana kaupunkina ja se oli kaikkea muuta kuin keskiaikaisen kaunis turistikaupunki, vanhimmat rakennukset olivat ehkä 1800-luvulta. Hyvä puoli oli se ettei siellä juuri ollut turisteja ja että siellä pystyi asumaan ihan miellyttävästi, se ei ollut mikään oikeasti ankea paikka. Aika arkinen, niin kuin oli vaihtokokemuksenikin. Olin väsynyt ja ahdistunut ja stressaantunut ja iloitsin pikkuasioista ja kävin retkillä ympäri maata, aika kaukana siitä millaiseksi vaihtariaika yleensä kuvitellaan ennen matkalle lähtöä (minä tosin kuvittelin että kämppikseni murhaavat minut). Harvemmin kai kukaan pystyy puolta vuotta vain juhlimaan ja teeskentelemään turistia, tai sitten unohtamaan kaikki kotimaan ongelmat. On kai aika yleistä että niitä lähdetään pakoon vaihtoon ja yleensä se ei toimi.
työt Tällä hetkellä ajattelen eniten töiden puutetta ja tulevaa työttömyyttäni. Olen ollut niin onnekas että olen päässyt tekemään aika paljon oikeita töitä opiskeluaikanakin mutta ne eivät ole sellaisia että niillä voisi elää. Työnhaku ahdistaa.
tavarat Olen keräilijäluonne ja jo nyt minulle on kasautunut hirvittävä määrä kaikenlaista. Kadehdin ihmisiä, jotka matkustavat kevyesti ja pystyvät asumaan niin ettei heidän tarvitse varautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja heidän kotinsa ovat minimaalisia ja rauhallisia. Toisaalta minulla on vahva tunneside tavaroihini ja kotini vähän outoine esineineen saa minut tuntemaan itseni turvalliseksi.
Turku Turku ei ole toinen (tai kolmas) kotikaupunkini, vaan kaupunki jossa käydään lomalla, vähän niin kuin isäni asunto ei ole toinen kotini (äitini sen sijaan on). Ennen kuin isäni muutti sinne minulla ei ollut mitään sidettä niille seuduille ja on ollut kiinnostavaa käydä siellä, suuremmassa kaupungissa on hauskaa vierailla.
Tolkien Joskus nuorempana Tolkien oli suosikkikirjailijani, nykyään minulla ei sellaista ole. Hänen kirjoillaan oli kuitenkin valtava vaikutus minuun teini-iässä ja myöhemmin aloitin nettielämäni Tolkien-aiheisilla keskustelualueilla, niistä oli hyötyä elämäni yksinäisimmässä vaiheessa.

Jos kirjain olisi ollut v niin tänään olisin voinut kirjoittaa ainakin väsymyksestä.

13 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Minulla on tyttoyteen ihan samanlainen suhde. En millaan osaa mieltaa itseani naiseksi, vaikka 24-vuotias luultavasti sita onkin. Parhaalla kaverillani on mies, asuntolaina, kultainen noutaja ja kaksi pienta lasta. Joskus on tosi vaikeaa ymmartaa, etta han on kanssani samanikainen...

Saisinko kirjaimen?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Saat, vaikka M:n, se tuli ensimmäisenä mieleen.

Merita kirjoitti...

Minäkin voisin ottaa kirjaimen jos niitä on vielä jaossa.

Oon myös melkoinen keräilijäluonne. Muuttaessa huomasi kuinka paljon kaikkea tärkeää ja vähemmän tärkeää tavaraa on kertynyt. Minun on vaikeat luopua suurimmasta osasta on tavaroista, sillä aina ajattelen että tällehän voi olla vielä käyttöä tulevaisuudessa.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Onhan niitä :) Ensimmäiseksi mieleen tulleen kirjaimen periaatteella saat S:n.

Odotan kauhulla seuraavaa muuttoani, edellisen jälkeen tänne on kertynyt lisää huonekaluja (huoneeni on hyvin pieni, koko asunto 17 neliötä, ja täällä on sängyn lisäksi työpöytä, kaksi kirjahyllyä, pieni lipasto, matala kaappi, kolme tuolia ja vanha kirjavaunu. Vaatekaappia ei onneksi tarvitse muuttaa) ja ennen kaikkea kirjoja.

Merita kirjoitti...

Kiitos kirjaimesta. :)
Minäkin ihmettelin viime muutossa kuinka sitä tavaraa vaan kertyy joka muuton jälkeen lisää. Joskus mietin kuinka paljon tavaraa mahtaa olla kymmenen vuoden kuluttua jos mistään en raaski luopua.

Keksi kirjoitti...

Haa, itse taas en osaa juoda vihreää teetä laisinkaan. Osaisitko suositella jotain hyvää merkkiä josta vihreäteenoviisi voisi lähteä kokeilemaan? :)

Ja samalla voit heittää jonkun kivan kirjaimen!

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Samalla periaatteella kuin ennenkin: L :)
Minulle vihreä tee oli heti niin hyvänmakuista että minun on vaikeaa keksiä mikä sopisi hyvin kokeiltavaksi :) Voi olla että maustetuista olisi helpompi aloittaa, jostakin omaan makuun sopivasta. Tärkeintä on muistaa olla hauduttamatta sitä liikaa, sen ei ole tarkoitus olla voimakkaan makuista. Onnea kokeiluihin :)

Orange seeds kirjoitti...

Aaa, kirjaimia saavat siis muutkin kuin vain ensimmäinen kommentoija! Minulle myös, kiitos:)

Vihreä tee on tosiaan herkkua. Maustettuna ja maustamattomana. Siippa vieraili kertaalleen japanisa ja kiinassa ja kummaltakin reissulta sain tuliaisiksi tietty teepaketteja. Ihan niin hyvää ei suomesta valitettavasti saa.
Erikoisliikkeissä (kuten esim. turun kauppahallin tee ja maustekaupassa) on tosin yleensä kiitettäävn hyvät valikoimat, varsinkin erilaisia maustettuja. Ostin viimeksi appelsiini/sitruuna/bergamonttia, joka osoittautui todella hyväksi.

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Turun kauppahallin tee- ja maustekauppa on hyvä, käyn siellä melkein joka reissulla. Tosin minusta tuntuu että sain aikaisemmin siellä paremmin suosituksia, nykyään annetaan vain lista käteen.

Niin minä sen tulkitsin ja muutkin ovat näköjään antaneet useamman kirjaimen. Sinä saat K:n, se on hyvä kirjan :)

Punainen Nörtti kirjoitti...

Keksi, minä suosittelisin aluksi valkoista teetä, joka on fermentoimatonta kuten vihreä tee ja toisin kuin musta tee. Valkoisessa teessä on parempia teekasvin osia kuin vihreässä, ja siihen ei tule niin helposti sitä vihreän teen kitkerää makua. Senchana myytävät teet tuppaavat olemaan myös ihan kelvollisia, mutta kehottaisin aloittelijaa välttämään gunpowder-teetä, josta tulee hyvin helposti liian vahvaa.

Tietääkö joku, ovatko Suomessa senchana myytävät teet sellaisia, että myös japanilainen olisi valmis kutsumaan niitä senchaksi?

Näkymätön, näytät jakavan pelkästään konsonantteja. Joutuuko vokaalit ostamaan?

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Saa vokaaleitakin ilmaiseksi, saat vaikka U:n, jos haluat :)

Minä olen muistaakseni joskus kokeillut valkoista teetä, mutta muistaakseni se ei maistunut mitenkään ihmeelliseltä (ei pahalta mutta ei myöskään uskomattoman hyvältä). Oikeastaan aika harvoin huomaan teen maun, ellei se ole todella pahaa. Nyt juomani kaksi sekoitusta ovat aika miellyttäviä, mutta en muista miltä ne tarkkaan ottaen maistuvat ja kumpi olisi parempi.
Join monta vuotta pelkkää senchaa, nyt en ole juonut sitä moneen vuoteen (paitsi joskus porukalla kahvilassa, jostain syystä he pitivät outona että tietää millaista teetä haluaa). Sen autenttisuudesta minulla ei kyllä ole mitään käsitystä, nykyään minulle riittää että se maistuu hyvältä. Täytyykin taas joskus kokeilla sitä, olisikohan sitä vielä jossain teehyllyni uumenissa (ja jos on niin millaisessa kunnossa se on).

Orange seeds kirjoitti...

Jotkut hyvät valkoise teet (Yhtä sellaista on saanut ainakin stockalta sellaisessa lieriön mallisessa paketissa) ovat tosiaan varsin maukkaita. Ehkä hitusen makeaa ja yrttisen oloista. Sellainen peruskama taas maistuu tosiaan melko mitättömältä.
Stockalla on ollut myös joitakin ihan japanista tuotettuja teelaatuja.

Erikoisliikkeistä saa myös todella hyviä laatuja, Tampereen keskustasta, Koskilinnan kahvikapasta oeln ostanut joskus jumalaista sencha fukuyagin matjapanilainen sencha fukuyamaa a 7.70 pussukka.

Helsingin japanilainen kauppa myös tarjoaa japanilaista laatua kovaan hintaan

Eli sanoisin että japanilasitainkin ihan asiallista senchaa saa, mutta ei ehkä mitään sellaista mikä olisi japanilaisittain huippuhienoa! Ihan parhaimpia ja kalleimpia teelaatuja ei käsitääkseni kauheasti tuoda japanista muualle. Siippa on ollut virallisluontoisesti teellä japanilaisen diplomaatin luona, ja sanoi tee-elämyksen olleen aivan toisesta maailmasta. Huippuhyvä tee tuotiin diplomaatin omaan käyttöön suoraan japanista, parasta laatua.

Keksi kirjoitti...

Kiitos Punainen Paroni ja Näkymätön Tyttö vihjeistä! Itse olen kovasti tykästynyt kaneliteehen, jossa aineksina toimii kaneli, kardemumma, inkivääri, mausteneilikka ja mustapippuri. Lämmittää mukavasti :)

Nyt vaan l-kirjaimien kanssa leikkimään...

Blog Widget by LinkWithin