Tee

Sain Matoselta kirjaimen ja ohjeet:
Kommentoi tähän kirjoitukseen ja minä annan sinulle kirjaimen. Kirjoita blogiisi kymmenen sanaa, jotka alkavat sillä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana merkitsee sinulle ja miksi.
T:hen minulla ei ole mitään erityistä suhdetta, sitä ei esimerkiksi esiinny perheeni nimissä. Olen kyllä törmännyt suhteettoman usein erääseen T:llä alkavaan etunimeen, sitä löytyy suvustanikin. Sanat oli kuitenkin yllättävän helppo keksiä:

tee Teen juominen oli minulle aikoinaan merkki siitä että olin iso tyttö, meidän perheessämme aikuisten ruokiin kuului myös maustamaton jugurtti, lapset söivät maustettuja ja joivat kaakaota. En muista koskaan erityisesti nauttineeni teestä, ennen kuin joskus lukiossa löysin vihreän teen, en enää muista miten. Ehkä vain näin jossain teepakkauksen ja pidin nimestä (sen muistan että se oli Senchaa). Vihreä tee sopi minulle paremmin kuin musta, en alussakaan ymmärtänyt ihmisiä joiden mielestä vihreä tee vaatii totuttelua tai maistuu kitkerältä (lyhentäisivät haudutusaikaa). Muutaman vuoden olin teesnobi ja halveksuin maustettuja laatuja, sitten huomasin että ne maistuvat oikeastaan aika hyviltä. Tällä hetkellä juotavina on kaksi pussia Tallinnasta tuotuja, maustettua vihreää teetä jossa on paljon terälehtiä ja hedelmänpaloja. Juon teetä vain aamuisin (ja satunnaisesti koulussa) ja aina makeuttamattomana, en oikeastaan pidä kauheasti kuumista juomista.
Tuulenkylä Asuinyhteisökokeilu, jossa asuin viisitoista vuotta. Ei mikään kommuuni, mutta perinteistä taloyhtiötä yhteisöllisempi, varsinkin alussa. Meillä oli oma päiväkoti ja yhteisruokailu lauantaisin ja kirpputori pari kertaa vuodessa ja pihan syntymäpäivät syksyllä (viime vuonna juhlittiin 20-vuotispäiviä). Lapsia oli paljon, joten kavereista ei ollut pulaa (myöhemmin oli kyllä hieman ongelmallista ettei meillä ollut ystäviä pihan ulkopuolella). Kasvuympäristönä se oli mielestäni aika ihanteellinen, rauhallinen paikka, metsän vieressä, mukavia ihmisiä ja yhteistä tekemistä. Jos joskus saan lapsia kasvattaisin heidät mielelläni samankaltaisessa paikassa, varsinkin jos päiväkoti olisi aivan naapurissa.
tyttöys Minun on vaikeaa kutsua itseäni naiseksi, he ovat aikuisia ja itsevarmoja ja seksuaalisia ja kaikin puolin kokeneita, minä olen vielä tyttö. Välillä järkytyn kun tajuan että minun ikäisenäni on aivan normaalia olla äiti ja töissä ja omistaa vaikka asunto, minä tunnen olevani aivan liian nuori sellaiseen. En ole erityisen tyttömäinen, ja sukupuoleni ei ole tärkein minua määrittävistä asioista.
taide Suhteeni taiteeseen on vähän kaksijakoinen, toisaalta nautin vilpittömästi taiteen tekemisestä ja sen katsomisestakin (minulle taide on aina ensisijaisesti kuvataidetta, muihin en ole niin paneutunut, luenkin lähinnä viihdettä), toisaalta taas tunnen itseni hirvittävän riittämättömäksi. En saa lähdettyä näyttelyihin, en osaa nauttia taiteesta tarpeeksi ja ennen kaikkea minulta puuttuu tarpeeksi intohimoinen suhde siihen. Nuo kaikki aiheuttavat syyllisyyttä, minulle taide tuntuu olevan itsestäänselvyys.
taito Koen olevani enemmän käsityöläinen kuin taiteilija ja taito on tärkeämpää kuin vaikka taiteellisuus. Yksi parhaista tunteista on se kun osaa jotain ja saa aikaan haluamansa lopputuloksen.
Tilburg Vietin vuoden 2005 kevään vaihdossa Hollannissa, keskisuuressa kaupungissa nimeltä Tilburg. Sitä tunnuttiin pidettävän Hollannin rumimpana kaupunkina ja se oli kaikkea muuta kuin keskiaikaisen kaunis turistikaupunki, vanhimmat rakennukset olivat ehkä 1800-luvulta. Hyvä puoli oli se ettei siellä juuri ollut turisteja ja että siellä pystyi asumaan ihan miellyttävästi, se ei ollut mikään oikeasti ankea paikka. Aika arkinen, niin kuin oli vaihtokokemuksenikin. Olin väsynyt ja ahdistunut ja stressaantunut ja iloitsin pikkuasioista ja kävin retkillä ympäri maata, aika kaukana siitä millaiseksi vaihtariaika yleensä kuvitellaan ennen matkalle lähtöä (minä tosin kuvittelin että kämppikseni murhaavat minut). Harvemmin kai kukaan pystyy puolta vuotta vain juhlimaan ja teeskentelemään turistia, tai sitten unohtamaan kaikki kotimaan ongelmat. On kai aika yleistä että niitä lähdetään pakoon vaihtoon ja yleensä se ei toimi.
työt Tällä hetkellä ajattelen eniten töiden puutetta ja tulevaa työttömyyttäni. Olen ollut niin onnekas että olen päässyt tekemään aika paljon oikeita töitä opiskeluaikanakin mutta ne eivät ole sellaisia että niillä voisi elää. Työnhaku ahdistaa.
tavarat Olen keräilijäluonne ja jo nyt minulle on kasautunut hirvittävä määrä kaikenlaista. Kadehdin ihmisiä, jotka matkustavat kevyesti ja pystyvät asumaan niin ettei heidän tarvitse varautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja heidän kotinsa ovat minimaalisia ja rauhallisia. Toisaalta minulla on vahva tunneside tavaroihini ja kotini vähän outoine esineineen saa minut tuntemaan itseni turvalliseksi.
Turku Turku ei ole toinen (tai kolmas) kotikaupunkini, vaan kaupunki jossa käydään lomalla, vähän niin kuin isäni asunto ei ole toinen kotini (äitini sen sijaan on). Ennen kuin isäni muutti sinne minulla ei ollut mitään sidettä niille seuduille ja on ollut kiinnostavaa käydä siellä, suuremmassa kaupungissa on hauskaa vierailla.
Tolkien Joskus nuorempana Tolkien oli suosikkikirjailijani, nykyään minulla ei sellaista ole. Hänen kirjoillaan oli kuitenkin valtava vaikutus minuun teini-iässä ja myöhemmin aloitin nettielämäni Tolkien-aiheisilla keskustelualueilla, niistä oli hyötyä elämäni yksinäisimmässä vaiheessa.

Jos kirjain olisi ollut v niin tänään olisin voinut kirjoittaa ainakin väsymyksestä.