Tiistai

Kävin kävelyllä sateisessa metsässä. Se on täynnä elämää, tiaisia ja kirmaavia jäniksiä ja närhi. Ja hiihtäjiä.

Hiihtokausi on nyt ilmeisesti ohi, en tiedä milloin hiihtäjät hyväksyvät sen. Vaikka siltä kuulostaa niin en mitenkään inhoa heitä (vaikken hiihtämisestä pidäkään), he vain valloittavat parhaat kävelyreitit ja talvella ei jää oikein muuta vaihtoehtoa kuin liukkaat ja huonosti auratut tiet tai rämpiminen hangessa. Joissain muissa metsissä on tilaa kävelijöillekin mutta minä asun ilmeisesti parhaan hiihtoalueen vieressä ja täällä ei ole kuin latuja.

Olen kauhean väsynyt ja tehoton, vaikka olen nukkunut ihan hyvin. Olen kyllä saanut kaiken tarvittavan tehtyä mutta en heti aamukahdeksalta, niin kuin haluaisin.


Sain talvikoristeet viimeinkin säilöön ja en löydä viimevuotisia kevätkoristeitani mistään. Paperikukkia oli ympäri asuntoani pitkään ja muistan laittaneeni ne jonnekin tammikuun suursiivouksessa, mutta ei mitään käsitystä siitä minne. Varmaan jonnekin tosi hyvään ja loogiseen paikkaan. Niinpä pitää tehdä uudet koristeet. En halua tehdä samanlaisia ja etsin ohjeita silkkipaperikukille, kunnes löysin yhden joka oli hauska. En vain ole vakuuttunut siitä että se olisi minun tarpeisiini hyvä, tai ainakaan minun tekemänäni. Ehkä tämä olisi parempi? Ensimmäinen ohje on vain paljon helpompi, siinä ei tarvitse taitella mitään eikä leikata paperia neliöiksi (en edes käyttänyt ympyräkaavaa, leikkasin vain paperinipun pyöreähköksi, mikä saattaa selittää jotain niiden ulkonäöstä). Joka tapauksessa täytyy ostaa lisää silkkipaperia, oksat tarvitsevat paljon kukkia.